”Alkoholi on ainoa asia, jota kartan. Mieluummin lähden aikaisin aamulla lenkille, kuin kärsin nuutuneena”, Anna Saivosalmi sanoo.

Bloggaaja Anna Saivosalmi: ”Syömisestä ei pitäisi tehdä hankalaa”

Valmentaja ja bloggaaja Anna Saivosalmi haluaa olla vahva ja lihaksikas ja tietää, ettei ilman riittävää ravintoa sellaiseksi tule.

Saan usein kommentteja siitä, että syön kuin hevonen. Lautaskokoni ovat suuria ja syön myös usein, noin kolmen neljän tunnin välein. Vielä jokin aika sitten hämmennyin kommenteista. Tiesin kyllä olevani isoruokainen. Sitten koin ahaa-elämyksen: syön toki paljon, mutta kerään lautaselle paljon kasviksia. Ruokani on siis energiatiheydeltään varsin pientä. Sitä paitsi, jos verensokerini laskee, sen kyllä huomaa. Läheiseni huomauttelevatkin tarpeen tullen, että syöppä Anna jotain. Säännöllinen ruokarytmi lähtee nykyisin selkärangasta. Kehoni kyllä muistuttaa, kun tarvitsee ruokaa.

Ruoka on minulle ensisijaisesti nautinto ja suhtaudun siihen rennosti. Toisaalta myönnän, että pidän ruokaa myös polttoaineena – jos en syö tarpeeksi, en palaudu enkä kehity.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Simppeliä arkiruokaa

Perheemme arkiruoka on helppoa ja simppeliä. En ole einesvastainen, mutta tavallinen kotiruokakin on nopeaa valmistaa, jos suunnittelee hyvin. Teen usein etukäteen ison kattilallisen, josta syömme pari päivää. Meille on syntynyt ruokaperinteitä, joista emme luovu. Viikonlopun aloittaa perjantaidippi; pilkon kasan erilaisia kasviksia dippikastikkeen kylkeen ja lisään mukaan jonkin proteiininlähteen, kuten savulohta. Lauantaina on tortilloja ja sunnuntaina vietetään pitsapäivää, jolloin mieheni valmistaa ison pellillisen kotipitsaa.

Tyttäreni päätti jättää ruokavaliostaan punaisen lihan, ja se muutti hieman koko perheen ruokatottumuksia. Vaihdoimme esimerkiksi jauhelihan broilerinjauhelihaan ja syömme nykyisin enemmän kalaa. Muuten suhtaudun kaikenlaisiin ruokatrendeihin varauksella, sillä syömisestä ei pitäisi tehdä hankalaa. Erilaisilla ton-ton-dieeteillä pyritään nopeisiin ratkaisuihin, mutta mielestäni pienet muutokset ja pitkän tähtäimen suunnitelmat ovat painonpudotuksen kannalta järkevämpiä. Pyrin tasapainoon ja syön kohtuudella kaikkea. Liiallinen rajoittaminen ahdistaa enkä halua tuntea syyllisyyttä. On totta, että en voi herkutella aina, sillä lihon aika helposti.

Anna Saivosalmen ruokafilosofia: ”Ennen treenasin kuluttaakseni, nykyisin ruoka mahdollistaa treenaamiseni ja kehittymiseni.”

Haluan opettaa lapsillenikin mutkattoman suhteen ruokaan. Herkuttelu on meillä sallittu, mutta ei joka päivä. Olen huomannut, että kun ei ole kieltoja, lapset eivät mätä hulluna karkkeja, vaikka niitä meillä kotona onkin aina saatavilla. Kerron lapsille ruoan merkityksestä, jotta he pikkuhiljaa oppivat, mitä tarvitsevat. Kumpikin pelaa koripalloa ja haluavat kasvaa pitkiksi, joten avaan asioita heidän näkökulmastaan.

Hyvinvointi ei ole kikkailua

Alkoholi on ainoa asia, jota kartan. Se vaikuttaa uneni laatuun ja vireystasooni. Mieluummin lähden aikaisin aamulla lenkille, kuin kärsin nuutuneena. Olin vuoden tipattomalla ja se avasi silmäni. Voin paremmin ja huomasin, etten joutunut luopumaan mistään.

Hyvinvointiin eivät kikkailut tehoa, vaan säännöllisyys, monipuolisuus ja normaali ruokavalio. Tämän olen itsekin oppinut kantapään kautta. Parikymppisenä halusin olla laiha, joten treenasin paljon mutta söin vähän. Lihakset hävisivät ja peppu katosi. Kun viikolla söin vähän, meni syöminen ja herkuttelu usein viikonloppuisin yli, koska kroppa huusi ravintoa. Nykyisinkin jos ruokailut jäävät väliin, sorrun nopeisiin hiilareihin ja vierailen lasten karkkipussilla.

Lopullisesti tajusin ongelmani, kun ryhdyin haaveilemaan lapsista. Kävin läpi raskaat hormonihoidot ja lopulta raskauden jälkeen vartalon muutokset pakottivat pohtimaan tapaani liikkua ja syödä. Nyt ihanteeni on vahva ja lihaksikas vartalo – syömättömyys ei sellaiseksi tee. Mielestäni liian monet treenaavat naiset syövät aivan liian vähän.

Kaapistani löytyy aina:

Kaurahiutaleet

Kaurapuuroa vois syödä milloin vain, aamulla, välipalana ja iltaruoaksi.

Kananmunat

Keitettynä, paistettuna ja munakkaana – kaikki toimivat.

Marjat

Äitini on kova marjastamaan. Syön niitä sellaisenaan tai rahkan kanssa tai smoothieissa.

Lue myös:

Kevyt ruokavalio meni överiksi: koripalloilija Lotta Aaltonen tunsi huonoa omatuntoa jopa ruisleivästä

Moukarinheittäjä Ilse Kaaja: ”Hauikseni eivät mahdu mekkoihin”

Anna Saivosalmi, 39

pituus 174 cm

paino 67 kg

lukion opettaja, valmentaja, bloggaaja

Asuu Turussa

Perheeseen kuuluvat aviomies sekä 12- ja 10-vuotiaat lapset

Harrastaa liikuntaa eri muodoissaan, toiminnallista lihaskuntoharjoittelua ja kotitreenausta, kävelyä, juoksua ja joogaa

Unelmoi löytävänsä rauhan ja tasapainon elämään

Teksti Päivi Ekola