Maastohiihdon olympiamitallisti Krista Pärmäkoski, 27, liputtaa hiilareiden ja herkuttelun puolesta.
VÄITE: MAATILAN KASVATEISTA TULEE SISUKKAITA URHEILIJOITA.
Osittain totta. Maalla liikutaan paljon ja työt ovat raskaita. Nuorempana olin aina isän mukana esimerkiksi raivaushommissa ja hain lehmiä laitumelta. Luulen, että noissa töissä olen saanut tietynlaista päättäväisyyttä. Muistan, kun isältä putosi traktorin ovenkahva heinäpellolle, en tullut pellolta pois, ennen kuin olin löytänyt kahvan.
VÄITE: URHEILUSTA ON TULLUT LIIAN ULKONÄKÖKESKEISTÄ.
Urheilusuorituksessa ei ole tärkeintä ulkonäkö, vaan se mitä suorituksen aikana kokee. Räkä saa roikkua ja näytän miltä näytän. Juhliin tykkään kuitenkin laittautua.
VÄITE: KILPAURHEILIJAT EIVÄT KÄRSI SYÖMISHÄIRIÖISTÄ.
Syömishäiriöitä on hiihdossakin ja niihin pitäisi puuttua paljon herkemmin. Olen omalla käytökselläni pyrkinyt näyttämään, kuinka paljon hiihtäjä oikeasti syö ja että hiilareita todella tarvitaan. Valitettavasti meidänkin lajissa jotkut ovat alkaneet vältellä hiilareita, vaikka ne ovat tärkeää polttoainetta.
VÄITE: HERKUTTELU EI KUULU URHEILIJAN ELÄMÄÄN.
Kyllä kuuluu! Kasvavassa iässä söin usein roskaruokaa ja herkuttelin, sillä kulutin niin paljon. Herkuttelen edelleen, mutta en päivittäin, sillä sokerin tiedetään lisäävän tulehduksia. Kun olen kotona, tykkään leipoa ja kutsua ystäviä kylään.
VÄITE: OMALTA PUOLISOLTA ON HELPPO OTTAA NEUVOJA VASTAAN.
Aviopuolisoni Tommi on fysiikkavalmentajani ja luotan häneen täysin, joten ohjeita on helppo ottaa vastaan. Väsyneenä toisen neuvot eivät kuitenkaan aina tunnu kivoilta.
VÄITE: REISSAAMINEN RASITTAA IHMISSUHTEITA.
Kahtena viime vuonna reissupäiviä on kertynyt 250 per vuosi. Parisuhteen ja muiden ihmissuhteiden kannalta se on haastavaa, mutta perhe ja ystävät ymmärtävät, mitä ammattini vaatii. Onneksi puolisollani on sellainen työ, että hän pystyy olemaan mukana matkoilla.
Lue myös:
Jenny Lehtinen: On surullista, että kotiruokaa demonisoidaan