Mitä on positiivinen stressi? Näin teet stressistä ystävän

”Hirvee stressi ja kauhee kiire.” Aika tuttu lause monen suusta. Stressi on mörön maineessa, vaikka sillä on positiivinenkin puoli. Parhaimmillaan stressi antaa tekemiseen draivia ja nostaa suorituskykyä. VTT:n tutkija Päivi Heikkilä kuvaa sitä hyvän kierteeksi: pieni paine saa ihmisen toimimaan ja aikaansaaminen puolestaan tuottaa nautintoa. On niin sanotusti flow päällä.

− Hyvän ja huonon stressin erottamisessa on kyse siitä, miten stressitekijät tulkitsee, eli pystyykö kokemaan ne oman työn vauhdittajina. Esimerkiksi aikapaineen voi kokea joko lamaannuttavana ja ahdistavana tai eteenpäin vievänä kannustimena, positiivista stressiä tutkinut Heikkilä sanoo.

Tunnista positiivinen stressi

Positiivisen stressin tunnistamisessa ja hyödyntämisessä itsetuntemus ja omien toimintamallien sorvaaminen ovat a ja o.

Hyvä stressi on sitä, että teet töitä kivalla fiiliksellä ja työpäivän jälkeen olosi on edelleen energinen. Jos hommat jumittuvat, sinulla on keinoja, joilla pääset eteenpäin. Pystyt reagoimaan positiivisesti stressitekijöihin kuten aikapaineeseen. Työ imee sinut mukanaan, mutta vapaa-ajalla osaat irtautua siitä. Onnistumisista saat itseluottamusta ja energiaa.

Näin käännät stressin hyväksi

1. Palaudu pätkissä

Kuvitellaanpa tilanne, että menet kertomaan työuupumuksen partaalla olevalle kollegalle, että ”hei, stressihän on hyvästä”. Saatat saada lähestymiskiellon.

Pointti on juuri siinä, ettei kuormitus pääse noin pitkälle. Mieli ja keho tarvitsevat palautumista päivittäin – ei vain lomilla ja viikonloppuisin. Jotta voi kokea hyvää stressiä, on oltava voimavaroja ja energiaa.

− Positiivinenkin stressi voi uuvuttaa, jos mielekkäästä tekemisestä ei malta päästää irti. Palautuminen on avain siihen, että stressi säilyy hyödyllisenä, Päivi Heikkilä summaa.

Jos oma työnkuva sallii, pieniä palautteluita kannattaa pitää jo työpäivän lomassa. Lounas syödään jossain muualla kuin työpöydän kulmalla ja mielellään muiden ihmisten seurassa. Välillä voi kävellä ja venytellä käytävillä minuutin pari.

Heikkilän tutkimuksessa kävi ilmi, että vapaa-ajalla moni kokee liikunnan parhaaksi keinoksi paineiden purkamiseen ja mielen tyhjentämiseen, mutta myös energian lataamiseen.

− Fyysinen vahvuus ja hyvä olo ovat yhteydessä henkiseen hyvinvointiin.

Läsnäolotaidoista ja itsetuntemuksesta on apua hyvän stressin tunnistamisessa.

2. Kokeile stressipäiväkirjaa

Jotta stressin voi kääntää hyväksi, on päästävä huonon stressin aiheuttajien jäljille. Heikkilä suosittelee kokeilemaan stressipäiväkirjaa, johon merkataan viikon ajan ylös kaikki itseä stressaavat tilanteet. Viereen kirjataan myös tilanteen herättämä tunnetila hymy- tai surunaamalla. Päiväkirjan avulla opit tunnistamaan, mitkä tilanteet saavat sinussa aikaan hyvää draivia ja mitkä ahdistusta ja lamaantumista. Kun tiedät, että esimerkiksi esiintyminen ja liian tiukat aikataulut stressaavat sinua, on helpompi miettiä, mitä niille voi tehdä.

− On tärkeää, ettei jää mielen tasolla pyörittämään asioita. Se juuri on stressaavaa. Ennen kokousta voi laatia avukseen listan asioista, jotka on tärkeää pitää mielessä. Toisilla taas toimii se, että ennen stressaavaa tilannetta ottaa asiaan etäisyyttä ja käy vaikka pienellä kävelyllä.

3. Luo sopivasti painetta

Moni sanoo olevansa parhaimmillaan pienessä paineessa. Jos tunnistat itsesi, hyödynnä tätä. Aseta itsellesi realistisia aikarajoja tai pidemmän projektin kohdalla välietappeja, jotka puskevat eteenpäin. Muista myös pysähtyä onnistumisten ja saavutettujen tavoitteiden äärelle ja nauttia niistä.

Tilaa Fit!

Lue myös:

Lähde mindfulness-ajelulle – lue ohjeet lempeään pyöräajeluun

Hätäisen meditaatio