Toimittaja kokeili maidotonta elämää – näin kävi

Kun rahkan, raejuuston ja  rasvattoman caffè latten suurkuluttaja aloittaa maidottoman ruokavalion, alkukriisi on suuri. Mitä syön nopeaksi protskuaamiaiseksi ja -välipalaksi töissä? Millä proteiinilla täydennän lounassalaatin tai keiton ja minkälaisen palautusjuoman tankkaan treenin jälkeen? Ja miten ihmeessä pärjään ilman hyvää juustoa ja maitokahvin tuomaa nautintoa?

Viime vuosina useat ravitsemusterapeutit, valmentajat, lääkärit sekä monet ihan tavalliset kuntoilijatkin ovat alkaneet karttaa rasvattomia, pastöroituja ja homogenoituja maitotuotteita. Myöskään paleoruokavaliota noudattavat eivät käytä maitotuotteita. 

Teorioita maidon haitoista on lukuisia ja selkeää tieteellistä näyttöä on vielä niukasti, mutta yhä useammalla on henkilökohtainen kokemus siitä, että maidottomaan ruokavalioon siirtyminen parantaa oloa selkeästi. Onko niin, että maito ei enää olekaan sellainen superjuoma, joksi olemme sitä luulleet? Haluan  ottaa selvää, mistä on kysymys, joten kokeilen, miten maidottomuus vaikuttaa hyvinvointiini.

Rahkaa, rahkaa, rahkaa

Lehmänmaitotuotteet ovat olennainen osa ruokavaliota valtaosalla suomalaisista. Juomme maitoa eniten maailmassa: keskimäärin 129 litraa vuodessa henkilöä kohden. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että 65 prosenttia maapallon ihmisistä saa maidosta jonkinlaisia epämiellyttäviä oireita, kuten turvotusta, ilmavaivoja ja ruuansulatusongelmia.

Meille on opetettu pienestä pitäen, että maitotuotteet ovat vertaansa vailla kalsiumin, B- ja D-vitamiinin ja proteiinin lähteinä. Ja kyllähän juustot ja jogurtit, jäätelöstä nyt puhumattakaan, myös maistuvat hyvältä. 

Valtion ravitsemussuosituksissa sanotaan, että päivittäin tulisi nauttia 5–6 desiä vähärasvaisia maitotuotteita ja muutama siivu juustoa. Fitnessbuumin ja hiilaritietoisuuden vuoksi tuntuukin siltä, että kaikki syövät valtavasti rahkaa ja koko ajan. 

Onko siinä mitään järkeä?

Rasvattomuuden kritiikkiä

Maidottomalle dieetille joutuvat ensimmäiseksi myös personal trainer Tomi Kokon asiakkaat. 

– En ymmärrä rasvatonta rahkabuumia. Minun näkemykseni on, että rasvattomista maitotuotteista on poistettu maidon terveellisin osa eli rasva.

Kriitikot kutsuvat rasvatonta maitoa valkoiseksi vedeksi, sillä valkoisuus joudutaan lisäämään siihen jälkikäteen.

Kun maidosta hävitetään rasva, myös rasvaliukoiset A- ja D-vitamiinit vähenevät. Ja koska D-vitamiini on tärkeä veren kalsium- ja fosfaattitasapainon ylläpitäjä, ei rasvattoman maidon kalsiumkaan imeydy ihanteellisesti. Rasvattomaan maitoon ei myöskään voida lisätä D-vitamiinia, ellei sitä homogenoida. 

Homogenoinnissa maidon rasva pilkotaan, jotta rasvapallerot eivät erottuisi nesteestä vaan koostumus pysyisi tasaisena. Joidenkin teorioiden mukaan tämä aiheuttaa maitorasvan pilaantumista ja hapettumista, kun sen suojaava pintakerros rikkoutuu. Samalla maitoproteiini hajoaa ja sen molekyylit läpäisevät ruuansulatuskanavan seinämät ja pääsevät verenkiertoon, mikä voi aiheuttaa niitä epämiellyttäviä vatsaoireita, joita moni maidosta saa.

Kalsiumia kasviksista

Epäilystäni huolimatta totun ihmeellisen nopeasti maidottomaan ruokavalioon. Samaa ovat sanoneet Tomi Kokon asiakkaat.

– Parin kolmen viikon maidottomuuden jälkeen kukaan ei ole tullut vaatimaan maitotuotteita takaisin. Päinvastoin, niitä ei juuri edes kaivata.

Kahden viikon jälkeen ajatus maitokahvista, rahkasta ja jogurteista suorastaan ällöttää. Sitä en olisi ikinä uskonut. Kananmunia, leikkeleitä ja pähkinöitä sen sijaan syön enemmän. Ja vihreitä kasviksia. Aina kun mahdollista, valitsen lautaselleni erilaisia kaaleja, vihreitä papuja ja pinaattia, sillä niistä saan sen kalsiumin, jota aiemmin tankkasin maitotuotteista.

Itse asiassa on mahdollista, että saan nyt kalsiumia enemmän, sillä esimerkiksi valkokaalista kalsium imeytyy elimistöön lähes kaksi kertaa paremmin kuin maidosta. Kokko sanoo, että moni hänen asiakkaistaan on laihtunut nopeasti pari kiloa, kun on jättänyt maitotuotteet ruokavaliostaan pois. Itse en huomaa varsinaista painonpudotusta, mutta turvotus katoaa ja olo tuntuu kevyemmältä. 

Pulmia laktoosin ja pastöroinnin suhteen

Rasvattomuus ja homogenointi eivät ole ainoita maidon maineen pilaajia. Syytetyn penkillä on myös pastörointi, joka tehdään paremman hygienian vuoksi. Nopea kuumennus ja jäähdyttäminen parantavat elintarvikkeen säilyvyyttä ja turvallisuutta, sillä se tuhoaa mahdolliset tautia aiheuttavat mikrobit.

Harmillista kyllä, samalla katoavat ilmeisesti myös hyvät maitohappobakteerit. Yksi näistä on laktobasilli, joka on olennainen tekijä laktoosin pilkkomisessa. Tämä voi olla selitys sille, miksi laktoosi-intoleranssista kärsivät sietävät maitoa paremmin ulkomailla, missä pastörointi ei ole niin yleistä kuin Suomessa. 

Pastörointi vähentää maidosta myös vitamiineja, joita siihen sitten keinotekoisesti taas lisätään, sekä aminohappoja, mikä voi heikentää maidon proteiinin laatua.

Tuoreimpina epäiltyinä ovat maitosokerit laktoosi ja galaktoosi. Vastikään julkaistu tutkimus esittää, että nämä saattavat aiheuttaa kehoon solujen stressitilan ja kroonisen tulehduksen, mikä voi lisätä riskiä luunmurtumiin. Syy-seuraussuhde on vielä kyseenalainen, mutta krooninen tulehdustila ei silti tee hyvää elimistölle. Se saattaa olla syy esimerkiksi jatkuvaan limaisuuteen ja sairastelukierteeseen. 

Maidon sanotaan myös heikentävän raudan imeytymistä, mikä voi johtaa anemiaan. Joidenkin tutkimusten mukaan maitoproteiinilla saattaisi olla yhteys lapsuusiän diabetekseen ja muihin sairauksiin. 

Monenlaisia vaihtoehtoja

Loppujen lopuksi on yllättävän helppoa olla ilman maitoa. Kun kuopuksellani oli vauvana maitoallergia, opettelin valmistamaan ruokia ilman maitotuotteita. Ruokiin, jotka vaativat kermaisuutta, oli tarjolla erilaisia soija- ja kaurakermoja, jotka upposivat lapsille ja aikuisille mukisematta. Lisäksi korvatulehduskierre loppui sen jälkeen, kun tyttö oli siirtynyt kokonaan kauramaitoon ja muihin maidottomiin ruokiin. Niitä valmistamme edelleen.

Monet asiantuntijat esittävät, että esimerkiksi raaka- eli tinkimaito sekä käsittelemättömät hapanmaitotuotteet olisivat terveydelle hyödyllisiä. Vaikka maitorasvaa pidetään yleisesti terveydelle haitallisena, joidenkin tutkimuksen mukaan sen yli 400 rasvahappoa saattavatkin ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja sekä sydäninfarktia.

Käsittelemättömässä maidossa on itsessään laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosin ja auttaa sokerien imeytymisessä. Hapatetuissa maitotuotteissa on paljon terveydelle hyödyllisiä probiootteja. 

Tomi Kokko asui vastikään seitsemän vuotta Australiassa, missä maidon prosessoinnin suosio on laskenut jo ajat sitten.

– Low-fat-buumi on hellittänyt ja ihmiset jonottavat siellä raakamaitoa marketeista. 

Yhden teorian mukaan maidon alkuperällä on merkitystä. Yleisesti puhutaan A1- ja A2-maidoista, jotka on nimetty eri lehmärotujen maitoproteiinien erojen perusteella. A2 on alkuperäiskarjaa, jonka tuottama maito aiheuttaa huomattavasti vähemmän ongelmia terveydelle kuin A1-maito, jota myydään Suomessa eniten.

Maitoa vai ei?

Ihanteellisena terveysjuomana maidon maine on ehkä mennyt, mutta toisaalta, jos se ei aiheuta mitään ongelmia, niin tuskin siitä on syytä luopua kokonaan. Neljä purkkia rasvatonta rahkaa päivässä on silti liioittelua, ja osan voisi korvata käsittelemättömillä luomumaitotuotteilla tai kokonaan muilla ruoka-aineilla ja kasvimaidoilla.

Kuukauden jälkeen alan itsekin lipsua maidottomuudesta silloin tällöin, mutta vain juustoihin ja maitosuklaaseen. Kolmen kuukauden jälkeen tuntuu oudolta ajatella, että söisin rahkaa, jota ennen vetelin päivittäin. Olen alkanut syödä monipuolisemmin ja enemmän kasviksia ja huomaan vähitellen muuttavani myös lasteni ruokavaliota samaan suuntaan.

En ole moneen kuukauteen sairastunut yhteenkään flunssaan, joita muu perhe vähän väliä potee. Lisäksi ihoni voi paremmin kuin vuosiin, siitä on kadonnut sameus ja epäpuhtaudet. Olen kuullut, että maidoton ruokavalio voi helpottaa jopa aknen oireita. 

Mene ja tiedä, mikä johtuu maidottomuudesta. Mutta koska oloni on parempi ja pahin maitokahviikäväkin on helpottanut, tuskin palaan enää latten ja rahkapurkkien äärelle.

LÄHTEET: LL Olli Sovijärven artikkeli: Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat, Fredrik Colting: Vallankumouksellinen maito (Atar Kustannus 2012)