Johanna Salonen, 42, huomasi, että iltaisin liikkuminen vei häneltä yöunet. Nyt hän kertoo, miksi ei vaihtaisi aamutreeniä pois enää mistään hinnasta.
”Treeniaamuina herätyskelloni soi 4.15, jotta ehdin heräillä rauhassa kahvikupin äärellä. Ajan muutaman minuutin matkan kuntosalille, joka aukeaa aamulla kello 5. Siihen aikaan salille on ihana mennä, koska siellä on vain pari muuta vakikävijää. Väsymys kaikkoaa viimeistään silloin, kun aloitan lämmittelyn kuntopyörällä tai juoksumatolla.
Olen päätynyt aamutreeniin, koska liikkuminen töiden jälkeen ei sopinut minulle. Liikunnasta tuli iltoihin liikaa energiaa, ja nukkumaanmeno venyi. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi treenata aikaisin aamulla, koska muuten en saa liikuttua ollenkaan.
Onneksi varhainen herääminen ei ole koskaan haitannut minua, kuten ei myöskään varhainen nukkumaanmeno. Nykyisin käperryn sänkyyn katsomaan telkkaria puoli yhdeksän aikoihin ja olen kymmeneen mennessä syvässä unessa. Sellaisia aamuja ei ole, etten pääsisi salille suunnitelmani mukaan. Kun kerran olen herännyt, olen virkeä enkä enää saa unta.
Liikun 40–50 minuuttia tiukkaan tahtiin itse luomallani saliohjelmalla. Sen jälkeen ajan kotiin suihkuun ja valmistaudun seitsemältä alkavaan työpäivään. Aamupalan syön vasta töissä.
Kun tiedän tehneeni treenin, olen lopun päivää tyytyväinen itseeni ja hyvällä tuulella. Liikkumisesta ei enää tarvitse stressata. Ennen jouduin usein ottamaan päiväunet työpäivän jälkeen, mutta sellaista ei nykyisin tapahdu.
Aloitin kuntosaliharjoittelun muutama vuosi sitten pudotettuani ensin 30 kiloa painoa ruokavaliolla. Salilla käyminen on lopettanut selkäkivut. Työskentelen palveluesimiehenä keittiöllä, joka tekee ruokaa päiväkoteihin ja toisen asteen kouluihin. Välillä olen mukana tuotannossa ja joudun nostelemaan kymmenien kilojen painoisia maitolavoja ja kinkkukiusauksia.
Kuron arjen pientä univelkaa nukkumalla viikonloppuisin kahdeksaan, yhdeksään tai jopa kymmeneen. Aikaisemmin en antanut itselleni viikonloppuisinkaan lupaa nukkua pitkään, vaan heräsin varhain esimerkiksi tyhjentämään tiskikonetta. Nyt, kun olen arkena aktiivinen ja liikun, tuntuu entistä helpommalta sallia itselleni lepoa vapaapäivinä.”