Keskivertosuomalainen syö noin 6 kiloa kauraa vuodessa.

Miksi treenari tarvitsee kauraa?

Kaikki haluavat nyt lautaselleen kauraa eri muodoissa. Miksi se on niin yliveto?

Kaura sisältää liukoista beetaglukaani-kuitua. Kun lusikoit kaurapuuroa, beetaglukaani ja vesi muodostavat suolistossasi hyytelömäisen massan. Se hidastaa ja vähentää kolesterolin ja glukoosin imeytymistä elimistöösi.

Kauran kuidut hellivät vatsaa, tasaavat verensokerin heilahtelua ja pitävät hyvin kylläisyyden tunnetta yllä. Ne voivat helpottaa myös ummetuksen oireita.

Muihin viljoihin verrattuna kaurasta saa hyvin proteiinia. Rasvakin on suurimmaksi osaksi hyvälaatuista, pehmeää rasvaa.

Kaurassa on B- ja E-vitamiineja sekä kivennäisaineita, kuten sinkkiä, seleeniä, magnesiumia ja rautaa. Treenarin keho kiittää!

3 g on suositeltu määrä beetaglukaania päivässä. Sen saa esim. 2 desistä kaurahiutaleita tai 6 viipaleesta kauraleipää.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kauraa treenarin koneeseen

1. Ennen treeniä

Maltillinen annos kaurapuuroa (ettei ala unettaa) tai pari täysjyväkauraleipää antavat keholle hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja eli keho saa energiaa tasaisesti ja pidempään. Muista toki nauttia jotain proteiinipitoistakin.

2. Treenin jälkeen

Etenkin pitkän ja kuluttavan kestävyystreenin, kuten lenkin tai spinningin, jälkeen hiilaritankki kaipaa täydennystä. Hiilarit myös edistävät palautumista. Kätevä on jääkaappiin odottelemaan tehty tuorekaurapuuro.

3. Iltapalalla

Jos kärsit univaikeuksista, nauti iltaisin jotain kaurapitoista, vaikkapa kauramaitoa tai -jogurttia. Kaurassa on tryptofaania eli aminohappoa, joka vaikuttaa melatoniinin ja serotoniinin tuotantoon eli näin myös uneen ja rentoutumiseen. Myös magnesiumilla on unta parantavia vaikutuksia ja se lievittää lihaskireyksiä.

Kaura on kaikkien kaveri

Jep. Onhan kaura vähän miedon ja jopa tylsän makuinen, mutta juuri siksi se on niin monikäyttöinen ja sopii moniin erikoisruokavalioihinkin.

Kaurassa ei ole luonnostaan gluteenia, joten useimmat keliaakikot ja gluteenia välttelevät pystyvät käyttämään kauratuotteita – edellyttäen, että ne on tuotettu erillään muista viljoista. Samoin FODMAP-ruokavaliota noudattavat voivat syödä kauraa.

Kaurapohjaiset maidot ja -kermat puolestaan sopivat maidottomaan ja vegaaniseen ruokavalioon. Nykyisin kauraa on tarjolla erilaisissa muodoissa. On maitoa, kermaa, jogurttia, levitettä, jäätelöä, leipää, näkkäriä, sipsejä, välipalapatukoita ja -juomia, keksejä, pastaa, jauhoja sekä nyhtökauraa ja kaurapuuteria (proteiinipitoinen jauhe). Vaihda välillä perinteinen kaurapuuro jääkaapissa valmistuvaan tuorepuuroon tai kokeile vaikkapa kauralettuja tai -pitsaa.

Suosi leipähyllyllä aina täysjyväkauraa ja tsekkaa, että kuitua on vähintään 6 g / 100 g.

Valtisenko hiutaleet vai leseet?

Hiutaleet valmistetaan kauranjyvistä, jotka kuivataan, kuoritaan ja leikataan pienemmiksi sekä lopuksi siivutetaan hiutaleiksi.

Leseet valmistetaan jauhamalla kauranjyvä. Leseet sisältävät lähinnä uloimpia kuorikerroksia, joten niissä on enemmän proteiinia ja vähemmän hiilaria kuin hiutaleissa. Leseissä on myös enemmän kuitua.

Ravintosisältö

100 g kaurahiutaleita:

energiaa 382 kcal

hiilihydraatteja 60 g

rasvaa 7,2 g

proteiinia 13,6 g

kuituja 10 g

kalsiumia 47 mg

rautaa 4,7 mg

jodia 20 ug

kaliumia 414 mg

magnesiumia 142 mg

seleeniä 12 ug

sinkkiä 3,6 mg

Lähde: finelli.fi

Teksti Johanna Lätti