Oletko oikeasti hyvässä kunnossa? 6 kysymystä ja vastausta kunnosta

Treeniä, treeniä, kerta kiellon päälle, jaksaa, jaksaa. Jahtaamme hyvää kuntoa kovempaa kuin koskaan, mutta mitä hyvä kunto oikeastaan edes tarkoittaa?

Sitä että jaksaa juosta maratonin ja paukuttaa 100 punnerrusta putkeen? Vai sitä, että jaksaa arjen askareissa ja vastaan tulevissa ylämäissä – (henkisissä ja fyysisissä) puuskuttamatta?

Onko hyväkuntoisella ihmisellä kuusi vatsapalikkaa vai sikeät yöunet? Kysyimme valmentajalta, urheilulääkäriltä ja ammattiurheilijalta: 

1. Mitä tarkoittaa hyvä kunto?

Valmentaja Nora Yrjölä: Minulle se tarkoittaa sitä, että kehoni toimii monipuolisesti. Iän myötä olen alkanut arvostaa kehoni liikkuvuutta ja sitä, että olen toimintakykyinen eli jaksan arjessa: pyöräilen töihin, käyn uimassa, teen käsilläseisonta­treenejä. Ehkä tärkeimpänä pidän silti psyykkistä hy­vinvointia.

Urheilulääkäri Harri Selänne: Hyväkuntoisen ihmisen arki rullaa. Jaksat kan­taa kauppakassit ja nousta por­taat puuskuttamatta. Elät hy­vää ja palkitsevaa elämää. Et uu­vu töissä kohtuuttomasti, vaan voimia jää illan harrastuksiin ja kotielämän viettämiseen. Hy­vä kunto on myös hyvää vastus­tuskykyä.

5-ottelija Laura Salminen: Minulle kisa­tulos on kuntoni mittari. Nyky­aikaisessa 5­ottelussa nappisuo­ritus vaatii kovaa fyysistä kun­toa ja kestävyyttä, taitoa, nope­utta ja taistelijan mieltä. Kun olen kovassa kunnossa, oloni on kevyt: kroppa toimii ja minulla on sisäisesti vahva ja luottavai­nen olo.

Aliharjoittelusta on vähemmän haittaa kuin liian kuormittavasta treenistä.

2. Miten tiedän, että olen hyvässä kunnossa?

Laura: Maistuuko ruoka, tulee­ko uni, onko fiilis rennonlet­keä? Nämä perusjutut ovat par­haita mittareita.

Nora: Onko si­nulla hyvä olla itsesi ja kehosi kanssa? Fitness­aikoina rasva­ton kroppa, eli se miltä näytin, oli yhtä kuin hy­vä kunto. Todel­lisuudessa olin rapakunnossa! Treenini olivat pelkkää väsynyt­tä punttien liikuttelua, ja olin koko ajan kiukkuinen ja nälkäi­nen. Nykyään kiloja on enem­män, mutta oloni on sata kertaa parempi, koska olen mentaa­lisesti paremmassa kunnossa kuin koskaan.

Harri: Myös palautumista voi käyttää hyväkuntoisuuden mit­tarina. Jos salitreenin jälkeen puhti on poissa monta päivää, on joko huonossa kunnossa tai ylikunnossa. Omat treenimää­rät kertovat, kummasta on kyse. Ellei sitten ole kyse sairastumi­sesta tai flunssasta. 

3. Onko hyvän kunnon tavoittelu lähtenyt lapasesta?

Nora: On, sillä suorituskeskei­sessä yhteiskunnassamme nos­tetaan hattua niille, jotka suo­rittavat triathloneja ja juoksevat maratoneja. Arki on kuormitta­vaa ja sitten vielä liikunnalla li­sätään kehon stressitilaa, vaik­ka harrastusten pitäisi päinvas­toin antaa energiaa ja iloa.

Harri: Treeni on mennyt yli, jos pinna on koko ajan kireällä, kaikki ihmiset ympärillä ärsyt­tävät, masentaa, yöuni heikkenee eikä treeni maistu. Nämä psyykkiset oireet iskevät yleensä ennen kuin kroppa alkaa harata vastaan.

Nora: Moni sanoo rentoutuvansa työpäivän jälkeen liikkumalla, mutta jos se tarkoittaa triathlonille treenaamista ja 21 kilsan arki-iltalenkkejä, väitän, että siitä on rentous kaukana.

Laura: Nuorempana ajattelin, että mitä kovempaa treenaan, sitä kovempaa tulosta teen. Vaikka elimistöni liikennevalot näyttivät punaista, ajoin kovaa päin. Kuvittelin tulevani paremmaksi, vaikka tulinkin kaksin verroin huonommaksi. 

Harri: Suomessa on tämä luterilainen ajatus, että kovalla kärsimyksellä saa korkeimman kruunun. Lepääminen on syntiä ja laiskuutta. Aliharjoittelusta on kuitenkin vähemmän haittaa kuin liian kuormittavasta treenistä. Jos on treenitaustaa, parin päivän paussi ei romahduta kuntoa, päinvastoin.

Fitness­aikoina rasva­ton kroppa, eli se miltä näytin, oli yhtä kuin hy­vä kunto. Todel­lisuudessa olin rapakunnossa!

Laura: Vaikka urheilen ammatikseni, en minäkään vedä koko ajan täysillä. Kova treeni laskee kuntoa hetkellisesti, ja jos jatkuvasti tuuttaa kovaa kovan päälle, ei kunto pääse kasvamaan.

4. Millainen määrä liikuntaa riittää hyvinvointiin ja perushyvään kuntoon?

Nora: 2–3 treeniä viikossa, esimerkiksi vastusharjoittelua, lenkkeilyä ja liikkuvuutta. On myös hyvä tehdä jotain stressitasoja madaltavaa, kuten joogaa. Tämän lisäksi päivittäin itselle mieluista hyötyliikuntaa: työmatkapyöräilyä, kauppakävelyitä, puutarhanhoitoa, mökkiuinteja ja souteluretkiä.

Harri: Tavoitteellisesti treenaava voi vetää viisi treeniä viikossa rytmillä: kolme treenipäivää, yksi palauttava- tai lepopäivä, kaksi treenipäivää ja yksi lepopäivä. Kuitenkin niin, että maksimaalista voimatreeniä on korkeintaan kahtena päivänä eikä yli tuntia kerrallaan. Ylikunnon riski on suurimmillaan juuri silloin, kun kulkee lujaa, koska tulee houkutus skipata lepopäivät.

5. Kun hyvän kunnon metsästys alkaa, mikä yleensä unohtuu?

Harri: Hauskuus! Välillä pitää toki käydä epämukavuusalueella, jotta kehittyy, mutta hyvä kunto syntyy, kun löytää mielekkään ja haastavan treenin tasapainon.

Laura: Ravitseva ruoka ja lepo ovat aivan yhtä tärkeitä kuin treeni. Mitä enemmän keho saa fyysistä rasitusta, sitä enemmän se tarvitsee lepoa. Jos vedän kolmet treenit päivässä, nukun myös päiväunet.

6. Onko järkeä mitata omaa kuntoa?

Laura: Jos haluaa kehittyä. Itselläni paras keino on ollut harjoituspäiväkirja, jota olen pitänyt 8-vuotiaasta. Sen avulla on helppo palata treenifiiliksiin: miltä tuntui kuukausi tai vuosi sitten, kun tein tämän saman treenin. 

Harri: On olemassa muutamia helppoja testejä, joilla kuntoaan voi mitata. Nämä samat testit paljastavat myös ylikunnon, tai jos et ole palautunut treenistä.

Asiantuntijoina Nora Yrjölä Hintsa Performance -tiimin valmentaja ja entinen fitnesskilpailija, Harri Selänne lääketieteen ja kirurgian tohtori, urheilulääkäri ja Laura Salminen nykyaikainen 5-ottelija, ammatti-urheilija.