Miten pakollinen treenitauko vaikuttaa kuntoon?

Pitkä treenitauko voi aktiivisesta treenaajasta kuulostaa painajaiselta. Mutta ei huolta, kunto ei romahda hetkessä, ja tauosta voi olla on myös hyötyä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kuinka paljon kunto laskee kuukaudessa?

Kuukaudessa ei vielä tapahdu mitään dramaattista, vaikka liikunta tauon jälkeen tuntuukin usein tahmealta. Paljon riippuu lähtötasosta ja siitä, onko kyseessä ollut täysi vuodelepo vai onko arjessa ollut kevyttä tekemistä. Vasta noin kahden viikon tauon jälkeen lihasten proteiinien hajotus kasvaa suuremmaksi kuin niiden rakentaminen. Kestävyyskunnon aleneminen on yksilöllistä, mutta esimerkiksi kilpaurheilijoilla kahden viikon lepo ennen kisoja on jopa parantanut kisatulosta.

Kannattaako tehdä kävelylenkkejä flunssatoipilaana?

Oman kehon kuuntelu sekä lääkärin ohjeiden noudattaminen on tärkeää. Jos kevyt liike nostaa sykkeen taivaisiin tai jos olo väsähtää nopeasti, jatka taukoa, kunnes flunssaoireet ovat poissa kokonaan. Antibioottikuurin aikana ei pidä treenata, vaan on odotettava kuurin loppuun, kunnes keho on oikeasti parantunut. Muuten vaarana on saada vakava jälkitauti, kuten sydänlihastulehdus.

Lihonko tauon aikana?

Vaikka energiankulutus pienenisi tauon aikana, suurta stressiä syömisestä ei tarvitse ottaa. Jos tauko johtuu sairaudesta, on hyvä muistaa, että elimistö joutuu tekemään paljon töitä ja tarvitsee energiaa parantuakseen. Puutteellinen energian ja erityisesti hiilihydraattien saanti hidastaa paranemista, lisää stressihormonien määrää, alentaa vastustuskykyä ja saattaa ylläpitää tulehdustiloja. Pidä huolta myös proteiininsaannista, ettei kehon tarvitse siitä syystä kiihdyttää lihasmassan hajottamista − mitään proteiiniövereitä ei kuitenkaan tarvita. 80/20 -sääntö on hyvä pitää mielessä myös liikuntatauon aikana: jos 80-prosenttisesti syö fiksusti ja terveellisesti, ei 20 prosentilla ole ihmeemmin merkitystä. 

Urheilijoilla kahden viikon treenitauko on jopa parantanut kisatulosta.

Miten aloitan uudelleen ja saavutan lähtökuntoni?

Mitä pidempi sairasjakso on takana, sitä enemmän kannattaa jarrutella. Aloita liikkuminen matalalla teholla, esimerkiksi puolella siitä volyymistä, millä aikaisemmin olet harjoitellut. Jos olet aiemmin juossut tunnin lenkkejä, aloita nyt puolesta tunnista kevyellä peruskestävyystasolla. Salitreeneissä on syytä aluksi tehdä vähemmän kuin oikeasti jaksaisi, ja nostaa määriä ja tehoja pikkuhiljaa. Himmailu voi tuntua vaikealta, mutta se on varmempi tie kunnon kohoamiseen kuin sata lasissa aloittaminen. Mitään nyrkkisääntöä siihen, kuinka nopeasti kunto kohenee, ei ole. Aktiivisen kuntoilijan hyvä pohjakunto kuitenkin auttaa pääsemään takaisin hyvään kuntoon melko nopeastikin.

Voinko polvivammaisena treenata muita kehonosia?

Toki voit, mutta esimerkiksi vain toisen raajan pitkäaikainen treenaaminen aiheuttaa voimatasoissa puolieroja, jotka voivat lisätä ongelmia. Lihaksia voi treenata monella tavalla ja polvivammankin kanssa voi joitain jalkaliikkeitä tehdä turvallisesti − tähän on hyvä pyytää ohjeet joko valmentajalta tai fysioterapeutilta. Yläkroppaa saa treenata, jos liikkeet eivät kuormita vammautunutta kehonosaa. Tutkimusten mukaan myös mielikuvaharjoittelulla voi vahvistaa erityisesti lihasten hermostollista käskytystä.

Miten hermot kestävät tauon?

Jos tuntuu, että pää hajoaa, kun ei pääse liikkumaan, on hyvä miettiä, mistä se johtuu. Onko liikunta ainoa palautumis- ja stressinhallintakeinosi arjen pyörityksessä? Onko elämässäsi jotain, jota kovalla treenaamisella ehkä yrität työntää piiloon? Kaikille tulee väistämättä liikuntataukoja joskus, ja siksi olisi hyvä, että elämässä olisi muutakin, mistä saa hyvää oloa ja jaksamista. Usein pakotetulla pysähtymisellä on myös positiivisia vaikutuksia. Kannattaa miettiä, mitkä tekijät johtivat pakkotaukoon, voisiko siitä oppia jotain? Oivallat ehkä jotain uutta treenaamisestasi ja näet, kuinka kehosi reagoi taukoon. Ole itsellesi armollinen, useammankin kuukauden tauko on loppujen lopuksi lyhyt aika  elämässäsi.

Lue myös:

5 syytä jättää treenit väliin hyvällä omatunnolla

Teksti Mirja Aarnio