rytmihäiriö
Rytmihäiriöt ovat useimmiten vaarattomia.

Rytmihäiriö vai normaalia tykytystä? Näin tunnistat

Jopa terveet treenaajat voivat joskus saada sydämen rytmihäiriöitä. Ole tarkkana ja opi tunnistamaan erilaiset muljahdukset ja lisälyönnit – useimmiten ne ovat vaarattomia.

Tunnet itsesi terveeksi ja hyväkuntoiseksi, mutta silti sydän hakkaa välillä kummallisesti. Toisinaan syke tuntuu oudon matalalta tai korkealta. Huolestuttaa. Mutta ei syytä paniikkiin. Aktiiviset treenaajat kärsivät joistakin sydänvaivoista useammin kuin muut. Tavallisimpia rytmihäiriöitä ovat lisälyönnit, eteisvärinä sekä takykardia eli tiheälyöntisyys ja bradykardia eli harvalyöntisyys.

Jokaisella meistä sydän tuntuu jättävän joskus lyönnin väliin, syystä tai toisesta. Monet tuntemukset ovat täysin vaarattomia, ja usein kyse on harmittomasta vaivasta tai esimerkiksi kunnon kohoamiseen liittyvästä normaalista ilmiöstä. Mutta ei aina.

Vaarallisia oireita ovat rasitukseen liittyvä huimaus tai tajunnanmenetys, rintakipu, hengenahdistus ja voimattomuus. Näissä tapauksissa pitää aina mennä lääkäriin.

Jos tunnet, että rinnassasi tykyttelee, lepattelee tai muljahtelee usein, on hyvä miettiä, mistä tuntemukset mahdollisesti johtuvat.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jumputtaako hitaasti?

Jos leposykkeesi tuntuu kovin alhaiselta, älä huolestu. Erityisesti kestävyyslajeja aktiivisesti harrastaville saattaa sydämen hidaslyöntisyys olla tuttu ja heillä syke voi laskea jopa 30–40 lyöntiin minuutissa.

Hidaslyöntisyys ei välttämättä aiheuta oireita lainkaan. Se ei myöskään varsinaisesti ole rytmihäiriö tai sydänvaiva. Kyse on enemmänkin terveen sydämen sopeutumisesta pitkäkestoiseen liikuntaan. Voimaharjoittelun harrastajilla hidaslyöntisyyttä esiintyy harvoin, sillä lyhytkestoiset suoritukset eivät paranna sydämen iskutilavuutta samoin kuin kestävyysurheilu.

Pitkäaikainen kestävyysharjoittelu aiheuttaa muutoksia sydämen sähköisessä toiminnassa. Vasemman kammion tilavuus kasvaa, kun paine ja sydämen kerrallaan pumppaama verimäärä kasvavat.  Samalla myös sydämen leposyke hidastuu.

Syke laskee usein öisin ja muussa levossa, ja rasitus saa taas sykkeen nousemaan. Jos syke nousee normaalisti liikunnan aikana, kaikki on hyvin. Rytmihäiriönä sydämen hidaslyöntisyyttä pidetään silloin, kun siitä aiheutuu oireita: voimattomuutta, huimausta tai pyörtymistaipumusta.

Pitkäaikainen kestävyysharjoittelu edistää parasympaattisen hermoston toimintaa, mikä osaltaan hidastaa sydämen sykettä. Samalla sympaattisen hermoston aiheuttamat stressioireet vähenevät ja keho rauhoittuu.

Onko tykytys epäsäännöllistä?

Kun rinnassa tuntuu outo epäsäännöllinen lepatus, kyse voi olla sydämen eteisvärinästä tai eteislepatuksesta. Näihinkin aktiiviset kestävyyskuntoilijat altistuvat herkemmin, ja mitä vanhempi olet, sitä suurempi on alttius. Sydämen eteisvärinä ja eteislepatus tuntuvat rinnassa epäsäännöllisenä tykytyksenä. Eteislepatus voi olla myös tasatahtisempaa.

Sydämen kammioiden koon lisäksi kestävyysurheilu kasvattaa sydämen eteisten kokoa. Eteisten väli seinässä sijaitsee sinussolmuke, josta sydämen normaali rytmi saa alkunsa. Eteisten väli seinien muutokset, perinnölliset tekijät sekä elintavat voivat lisätä eteisvärinän riskiä.

Eteisvärinä on yksi yleisimmistä rytmihäiriöistä ja vaatii usein sairaalahoitoa. Jos alat tuntea olosi tosi väsyneeksi, sinua huimaa, hengityksesi vaikeutuu, sinulla on rintakipuja tai oireet kestävät tavallista pidempään, mene lääkäriin.

Skippaako sydän lyöntejä tai muljahtaako?

Jos joskus sydän tuntuu tekevän kuperkeikan tai jättävän lyöntejä väliin, kyse voi olla kammio- tai eteislisälyönneistä. Ne ovat hieman yleisempiä aktiivitreenaajilla kuin muilla.

Jopa noin puolella terveistä tutkittavista esiintyy kammiolisälyöntejä sydänkäyrän vuorokausimittauksessa ja rasituskokeessa. Sydänsairauksien yhteydessä niitä toki esiintyy vielä useammin.

Terveen sydämen yksittäiset kammiolisälyönnit vaativat hoitoa vain harvoin. Usein jo sydäntaudin mahdollisuuden poissulkeminen helpottaa oireilijan oloa. Tyypillisiä harmittomille lisälyönneille altistavia tekijöitä ovat valvominen, stressi ja runsas kahvin tai alkoholin nauttiminen.

Jos lisälyönnit esiintyvät sarjoina ja treenatessa, sydänsairauden mahdollisuus pitää sulkea pois.

Sydämen eteislisälyöntejä sen sijaan ei esiinny aktiivitreenaajilla sen useammin kuin muillakaan terveillä ihmisillä. Ikä sekä erittäin hidas syke saattavat kuitenkin lisätä niitä. Lisälyönnit ovat yleensä harmittomia, mutta voivat johtaa eteisvärinään. Sydäntutkimukset ovat yleensä tarpeen lähinnä jonkun perustaudin, kuten sepelvaltimotaudin, yhteydessä.

Kiivasta rummutusta?

Kun sydän alkaa yllättäen tykyttää normaalia nopeammin, kyse voi olla supraventrikulaarisesta takykardiasta. Se on yhtäkkiä alkava ja loppuva tasainen rytmihäiriö, jonka kesto vaihtelee muutamasta sekunnista jatkuvaan, pitempikestoiseen tykytykseen.

Syke on yleensä säännöllinen 160–220 lyöntiä minuutissa. Jos kärsit toistuvista kohtauksista, on hyvä mennä tutkimuksiin.

Joskus ylirasitustila aiheuttaa samanlaisia oireita kuin rytmihäiriöt, etenkin silloin kun leposyke tuntuu nopealta, ja syke nousee pienessäkin rasituksessa. Ylirasitukseen ei ole muuta apukeinoa kuin riittävän pitkä lepokausi treenaamisesta.

Flunssan aikana rytmihäiriön oireita?

Muista, että treenata saa vain terveenä. Jos harrastat liikuntaa sairaana, kuten vatsataudissa tai flunssassa, voit sairastua sydänlihaksen tai sydänlihaspussin tulehdukseen. Sydänlihas ja -pussi tulehtuvat usein yhtä aikaa.

Sydänlihastulehduksia aiheuttavat monet tavallisimmat flunssaa aiheuttavat virukset. Ne ovat perinteisen flunssan pelättyjä jälkitauteja ja voivat hoitamattomana olla vaarallisia.

Jos flunssan aikana alat tuntea rintakipua tai hengenahdistusta tai tukalia rytmihäiriötuntemuksia, mene lääkäriin. Sydänlihastulehdus hoidetaan yleensä sairaalassa.

Asiantuntijana kardiologian erikoislääkäri, urheilulääkäri ja entinen maajoukkuetason kilpaluistelija Kirsi Korpi.

Näin sydäntä tutkitaan

– Sydänsähkökäyrä (EKG) on yksi arvokkaimmista sydämen tutkimusvälineistä. 

– Sydämen kuuntelu, pulssi, veren paine, kalium-natrium-tason tarkastaminen sekä perus verikokeet antavat tärkeää tietoa.

– Mahdolliset kilpirauhasen toiminnan poikkeavuudet on otettava huomioon.

– Jos tarkemmat tiedot ovat tarpeen, tehdään sydänsähkökäyrän pitkä aikaisrekisteröinti ja sydämen rasituskoe. Sydämen ultraäänitutkimus selvittää sydämen rakenteen.

Tilaa Fit!

Lue myös: 

Ylikunnosta toipunut Terhi: ”Pahimpina aikoina en jaksanut nähdä ystäviä tai seurata somea”

Ylikunto vaanii suorittajia – näin tunnistat alipalautumisen

Miten alkoholi vaikuttaa treeneihin? 8 kiperää kysymystä

 

Teksti Niina Rapo
Kuvat Shutterstock