Onko rasva- ja lihasprosenttien mittaamisesta hyötyä?

KENEN KANNATTAA MENNÄ KEHONKOOSTUMUSMITTAUKSEEN?

Kehonkoostumusmittaus on hyödyllinen elämäntapamuutosta tekevälle tai tavoitteellisesti treenaavalle. Mittausten avulla saadaan selville esimerkiksi rasvaprosentti, lihasmassa sekä viskeraalirasvan eli sisäelimiä ympäröivän rasvan määrä. Viskeraalirasva-arvo voi olla laihallakin koholla.

MITEN USEIN MITTAUS KANNATTAA TEHDÄ?

Mittaustiheys on yksilöllistä. Jos haluaa tarkkailla kehonkoostumustaan, mittaus kolmesti vuodessa voi olla sopiva määrä. Jos tavoitteena on painonpudotus, jolloin muutokset ovat isompia, mittauksia on hyvä tehdä alussa noin kahden kuukauden välein. Jos ylipainoa on paljon, lihasmassan lisääntymistä on vaikea nähdä peilistä, mutta mittaus kertoo sen paremmin. Kun päästään lähelle normaalipainoa, mittausväliä voi pidentää.

VOIKO MITTAUKSISTA TULLA PAKKOMIELLE?

Kaikesta voi tulla pakkomielle, jopa sykemittarin tai liikuntasovelluksen käytöstä. Kehonkoostumusmittauksen ei missään nimessä pidä olla suoritus. Mittauksia ei myöskään kannata tehdä vain mittauksen ilosta. Vain se on oleellista, onko ensimmäisen mittauksen jälkeen saatu aikaan toivottuja tuloksia, jos ruokavalioon ja treeniohjelmaan on tehty muutoksia.

Rasvaprosenttien mittauksen ei pidä olla suoritus eikä sitä kannata tehdä vain mittaamisen ilosta.

KENELLE KEHONKOOSTUMUSMITTAUS EI SOVI?

Mittausta ei suositella raskaana oleville tai henkilöille, joilla on sydämentahdistin. Sen sijaan erilaiset leikkauksissa asetetut metalliset tuet tai ruuvit eivät estä mittausta tai vaikuta juurikaan tulokseen.

MITEN MITTAUKSEEN VALMISTAUDUTAAN?

Mittausta ennen kannattaa olla syömättä ainakin pari tuntia ja varmistaa, että virtsarakko on tyhjä. Raskasta treeniä ja saunomista edellispäivänä on syytä välttää. Mittausajankohdan pitää olla aina sama. Jos ensimmäinen mittaus tehdään tiistaiaamuna kello 9 tyhjällä vatsalla, myös seuraava mittaus kannattaa tehdä samoissa olosuhteissa.

MITKÄ ASIAT VOIVAT VÄÄRISTÄÄ MITTAUSTULOKSIA?

Monet asiat vaikuttavat tuloksiin. Mittari tulkitsee vatsalaukun sisällön tai virtsarakon nesteen rasvaksi. Kehonkoostumukseen vaikuttaa myös nestetasapaino. Jos illalla on treenannut rankasti tai saunonut, se vaikuttaa seuraavanakin päivänä mittaustulokseen. Myös flunssa ja kuukautiskierto voivat vaikuttaa.

MITEN TULOKSA KANNATTAA TUTKIA?

Mittaus antaa aina vain arvion kehonkoostumuksesta. Tuloksia ei kannata siis tuijottaa suurennuslasin kanssa. Itselleen on hyvä olla myös armollinen: kaikille tulee kausia, jolloin ei ehdi liikkua niin paljon kuin haluaisi. Huomio onkin hyvä suunnata kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoitteluun.

ENTÄ JOS KEHONKOOSTUMUSMITTAUS EI TUNNU OMALTA JUTULTA?

Kaikki eivät tosiaan halua käydä vaa’alla tai kehonkoostumusmittauksessa. Toiset taas janoavat lukuja ja analyysia. Muutosta haluavalle – olipa se sitten painonpudotus, lihasmassan kasvatus tai kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen – motivaattorina voi toimia yhtä hyvin vaaka, säännöllinen kehonkoostumusmittaus, peili ja mittanauha tai ihan vain hyvän kaverin mielipide.

Asiantuntijana Toimi Aava Hyvinvointi ja Urheiluklinikan liikuntafysiologi Jussi Sievälä.