Adaptogeeneinä pidetään esimerkiksi reishiä, ruusujuurta, ginsengiä ja ashwagandhaa.

Stressilääkkeitä ja palauttavia pillereitä – tunnetko jo adaptogeenit?

Hyvinvointipiireissä kohistaan nyt adaptogeeneistä, joiden luvataan lievittävän stressiä ja edistävän palautumista. Mutta onko väitteissä mitään perää?

Jokainen tunnistaa tilan, jossa arki ajaa ahtaalle, tunnit loppuvat kesken, eikä loppuun piiskatusta kehosta löydy enää pisaraakaan puhtia. Siksi ajatus yrteistä, joiden ominaisuudet auttaisivat sietämään stressiä ja suoriutumaan paremmin, on vähintäänkin kiehtova. Mutta voiko tällaisia valmisteita olla olemassa? Siitä ei tiede ole yksimielinen.

Adaptogeeneillä tarkoitetaan yrttejä, joilla on stressinsietokykyä lisääviä ominaisuuksia. Nimitys tulee siitä, että ne auttavat kehoa adaptoitumaan eli sopeutumaan haastaviin tilanteisiin. Stressioireet liittyvät usein kehon välittäjäaineiden säätelyhäiriöihin sekä erilaisiin solutason mekanismeihin, joihin adaptogeenit pyrkivät vaikuttamaan suotuisasti. Kaikkien adaptogeenien ajatellaan lievittävän stressiä, mutta toiset tekevät sen edistämällä palautumista ja toiset buustaamalla suorituskykyä. Lähes kaikki adaptogeenit saadaan Aasiassa, Intiassa ja Afrikassa kasvavien yrttien juurista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Buustia ja palautumista

Adaptogeenien ominaisuudet voidaan jakaa kahteen osaan: rauhoittavat adaptogeenit lievittävät stressiä parantamalla unen laatua ja edistämällä palautumista. Stimuloivat adaptogeenit taas virkistävät ilman ylivirittymistä, sillä toisin kuin kofeiinissa, adaptogeeneissä sanotaan olevan keskushermostoa suojaavia ainesosia. Stimuloivat valmisteet otetaan aamuisin, rauhoittavat iltapäivällä ja illalla.

Entisen Neuvostoliiton tiedemiehet kiinnostuivat adaptogeeneistä etsiessään mahdollisimman harmittomia stimulantteja ajan huippuosaajille. Amfetamiini ja kofeiini tuottivat vain nopeasti romahtavan piikin keskittymiskykyyn, jolloin tutkijoiden kerrottiin tehneen vanhoista kiinalais- ja intialaisyrteistä noin 3 000 tutkimusta, joiden perusteella adaptogeenisten valmisteiden listalle valikoitui noin 15 kasvia.

Siihen, onko adaptogeeneistä ihmiselle hyötyä, ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Siksi onkin ehkä järkevämpää kysyä, onko niistä haittaa. Koska viranomaisten hyväksymää tutkittua tietoa ei ole, ei adaptogeenien yhteisvaikutuksesta lääkkeiden kanssa ole varmuutta. Perusterveelle niistä ei ole oikealla annostuksella haittaa, mutta esimerkiksi ashwagandhan yliannostus voi aiheuttaa vatsavaivoja.

Ravitsemusterapeutin näkökulma

Vanhat tutkimukset ja huonot menetelmät

”Adaptogeenien ongelma on, ettei niiden terveysvaikutuksista ihmisille ole kuin vanhoja neuvostoliittolaisia tutkimuksia, joiden alkulähteille on vaikea päästä. Lisäksi tunnettujen tutkimusten menetelmiä pidetään huonoina. Siksi tieteessä ei ole yksimielisyyttä siitä, voisiko niistä olla ihmisille kuvatunlaista hyötyä. Adaptogeeneistä tuskin on ihmiselle suurta haittaa, mutta stressin oireiden hoitamisen sijaan tärkeintä olisi korjata liiallisen kuormituksen alkuperäinen syy. Lisäksi on hyvä muistaa, että jos adaptogeenit toimivat niin kuin on väitetty, ne saattavat estää myös elimistölle hyödyllisiä signaaleja. Kaikki stressi ei nimittäin ole pahasta – joskus se auttaa selviytymään äkillisestä haastavasta tilanteesta tai buustaa luovuutta juuri silloin kuin sitä tarvitaan.”

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Jan Verho

Tilaa Fit!

Lue myös:

Probiootit avuksi vatsavaivoihin – 6 kysymystä probiooteista

Lihottaako stressi?

Vainoaako stressi vapaa-ajallakin?  3 tehokeinoa työhuolten karkottamiseen

 

Teksti Meira Noronen
Kuvat Fotolia